Montessoripedagogiikka on aatteellisesti sitoutumaton kasvatusmenetelmä, joka perustuu italialaisen pedagogin ja lääkärin Maria Montessorin (1870-1952) luomaan kasvatusajatteluun. Montessorimenetelmää käytetään kouluissa ja päiväkodeissa ympäri maailmaa.

Aktiivinen lapsi

Montessoripedagogiikassa lapsi nähdään tiedonjanoisena oppijana, joka tutkii aktiivisesti ympäristöään. Havainnoimalla lapsia kasvattaja saa tärkeää tietoa kunkin lapsen kehitystasosta ja siitä, millaista ohjausta ja oppimismateriaalia hän tarvitsee. Kasvattaja kunnioittaa lapsen pyrkimystä ohjata itse itseään ja valita opettelemiaan asioita ja taitoja.

Herkkyyskaudet

Montessoripedagogiikassa huomioidaan varhaiskasvatusikäisten lasten erilaiset herkkyyskaudet. Aistien kehittämisen herkkyyskaudella lapsi jäsentää ympäristöään eri aistiensa avulla. Kielellisen kehityksen herkkyyskausi käsittää lukemaan oppimisen ja kirjoittamisen. Järjestyksen herkkyyskaudella järjestys ympäristössä ja päivärutiineissa on lapselle tärkeää. Liikkeen koordinaation herkkyyskaudella lapsi kokeilee mielellään ponnistelua vaativia tehtäviä. Sosiaalisen käyttäytymisen herkkyyskaudella lapsen mielenkiinto kohdistuu kodin, päiväkodin ja oman yhteisön käytäntöihin.

Yksilöllistä oppimista tukeva välineistö

Montessoripäiväkodissa lapsen aktiivisuutta ja omatoimisuutta kunnioitetaan valmistellulla välineistöllä ja ympäristöllä. Välineistö ryhmitellään käytännön elämän töihin, aistimateriaaleihin, äidinkieleen, matematiikkaan ja kulttuuriin. Tehtävät etenevät yksinkertaisesta haastavampaan ja niiden avulla lapsi pystyy etenemään oman kehitystahtinsa ja kiinnostuksensa mukaisesti. Useimmat tehtävistä on suunniteltu niin, että lapsi huomaa itse virheensä ja saa siten mahdollisuuden keksiä ratkaisun itse.

Sosiaaliset taidot

Kokoonnumme päivittäin yhteiseen piirituokioon, jossa lorujen ja laulujen lomassa harjoittelemme vuorovaikutustilanteita. Montessoripedagogiikassa myös lasten keskinäiset vuorovaikutussuhteet ovat merkittävässä roolissa lapsen kehityksessä. Eri ikäiset lapset toimivat yhdessä ja hoitopäivän aikana keskustellaan, leikitään ja lauletaan yhdessä. Lasten keskinäistä kilpailua vältetään, toisen työskentelyä kunnioitetaan ja lapselle annetaan vastuuta ympäristöstään. Näin lapsi oppii arvostamaan itseään ja ottamaan muut huomioon.